Tuska, tuska, on sydämeni painava
Ikuisesti annoin rakkaani pois
Ei kuki enää hänen villi ruusunsa
Tuska, tuska, on sydämeni painava
Keväällä annoin rakkaani pois
Ei kuki enää hänen villi ruusunsa
Ei kuki enää hänen villi ruusunsa
Rakkaani mun taisteli iäti
Ja huusi: "Niin kauan kuin olen voitokas,
kukkikoon tämä villi ruusu!"
Annoin kukalle nimensä hänen
Se kukki ylpeänä ja taipumattomana
Kunnes eräänä yönä talvi saapui
Tuska, tuska, on sydämeni painava
Keväällä annoin rakkaani pois
Ei kuki enää hänen villi ruusunsa
Näen hänet pian - niin huolissaan olen
Saapui kirje, jossa luki näin
Hän sankarina kuoli kaukaisessa maassa
Ruusu tiukasti kädessän
Tuska, tuska, on sydämeni painava
Ikuisesti annoin rakkaani pois
Ei kuki enää hänen villi ruusunsa
Tuska, tuska, on sydämeni painava
Ikuisesti annoin rakkaani pois
Ei kuki enää hänen villi ruusunsa
Minä olen niin kylmissäni, ei hän saavu enää luoksein