Kun elämää ei ole enää ympäröimässä, hän saa autiomaat kukkimaan
Hänen kasvonsa ovat aurinko ja kesä on hänen kohdussaan
Tuuli pyyhkii lian hänen päästään
On aika lähteä, kun lehdet laskeutuvat
Hän lentää kuin järven joutsenet, eikä hän kanna maailmaa siivillään
Kun hän tippuu, hän tippuu kuin kevyin lumihiutale
Sulaa pois ennen kevätaamuja, sulaa pois ennen kevätaamuja
Joten pieni sydän hiljalleen katoaa
Hän kuihtuu taas, mutta syntyy päivittäin
Hän ei ymmärrä, mutta tietää missä olla
On aika lähteä, kun lentokoneet laskeutuvat
Hän lentää kuin järven joutsenet, eikä hän kanna maailmaa siivillään
Kun hän tippuu, hän tippuu kuin kevyin lumihiutale
Sulaa pois ennen kevätaamuja, sulaa pois ennen kevätaamuja
Hän lentää kuin järven joutsenet, eikä hän kanna maailmaa siivillään
Kun hän tippuu, hän tippuu kuin kevyin lumihiutale
Sulaa pois ennen kevätaamuja, sulaa pois ennen kevätaamuja