Время, назад! [Vremya, nazad!] [Finnish translation]

Peruutetaan!

Kaikki jakautunu tääl' on

meihin ja muihin,

iskostuneet on jo luihin

"eit" sekä "jaat".

Kalenterista

on tahtoen sotkussa päivät.

Se, että näin pääsi käymään,

en pahalla vaan,

jaettu pinnalle liukkaalle

niin oli kortit,

munko sä pystyvän ootit

hidastamaan?

Eipä paljoa toisilleen saa

aikaiseksi,

kierteen tän tahtoo ihmiset jättää vaan taa

ainaiseksi.

Musta tuntuu, et oon...

Pyörinyt on,

mut' liikkunut lainkaan ei maapallo

kaikkeuden poikki,

teipattu yhteen on kaikki

ja erohon.

Yrittää ihmiset tähdätä

kultaiseen suoneen.

Näkymän tän meille tuoneen,

kiitos Röntgenin on,

kun leikkipuistoa pilvessä

kiertelevällä,

elämän syljeksimällä

yllä pommivyö on.

Eipä paljoa toisilleen saa

aikaiseksi,

kierteen tän tahtoo ihmiset jättää vaan taa

ainaiseksi.

Musta tuntuu, et oon...

Musta tuntuu, et oon...

Musta tuntuu, et oon...

Valhetta vaan.

Jotain on käynyt,

mut' meille ei kerrota näistä,

katsomos alkoi vaan naista

puistattamaan.

Tarina tää

kohti virkettä viimeistä vienee.

Kauanko kestää tää lienee?

Sataakin vaan.

Astiansirpaleet ilmaan

voi nähdä kun haihtuu,

sekunnit verkalleen toisiinsa vaihtuu,

sekunnit verkalleen toisiinsa vaihtuu,

sekunnit verkalleen vaihtuu.

Jäit odottamaan.

Eipä paljoa toisilleen saa

aikaiseksi,

kierteen tän tahtoo ihmiset jättää vaan taa

ainaiseksi.

Musta tuntuu, et oon...

Musta tuntuu, et oon...

Musta tuntuu, et oon...