Tahtomattamme synnyimme,
synnyimme turvat hurmeess' vuotaen,
vuotaen syksyisnä sateena,
sateena, verestäni mustan.
Punasilmämme hohkavat,
hohkavat korvain läpi äänet,
äänet, huudot ja kirkuna,
kirkuna ilikiän naurun.
Me veriset äpäräiset,
ihtiriekot itkeväiset,
korven karkian kätköissä
matkamiestä metsästämme. (x2)
Oli isällämme tuuria,
tuuria vahingoksi äidin,
äidin kantavaksi saatetun,
saatetun häpiäksi kaikkien.
Pimeydessä me kärsimme,
kärsimme aina jos on tarvis,
tarvis kallotuopist' juopua,
juopua matkalaisten kiusaksi.
Me veriset äpäräiset,
ihtiriekot itkeväiset,
korven karkian kätköissä
matkamiestä metsästämme. (x6)