Valtatie
Vain me kaksi keskellä yötä
käsikkäin
yhdessä kuljemme.
Surutyö on vielä kesken, mutta tunnen,
oikeastaan minä tiedän sen suunta on oikee, sano mun sanoneen.
Elämä on mitä on, kasa muistoja pohjalla laatikon, tai tuoreet jäljet ensilumen peittäessä maan.
Valtatie tulvii muistoo
halki pinojen ja halki puistojen juoksin, rakastin sua luulen että sä rakastit mua myös.
Vain me kaksi keskellä yötä,
valtatie hyvää yötä.
Valtatie
Vain me kaksi keskellä yötä.
Puolikas hymy,
hiljainen sanaton hetki.
Katseet kohtaavat, muistot tulvivat
älä enää koskaan lähde pois.
Tässä on hyvä sano mun sanoneen.
Elämä on mitä on kasa muistoja pohjalla laatikon tai syttyvät tähdet ensilumen peittäessä maan.
Elämä on mitä on vuodenaikoja vain kaipuu pohjaton tai kevätilta, lämmin tuuli tunne huoleton.
Valtatie tulvii muistoo halki pinojen ja halki puistojen juoksin, rakastin sua,
luulin että sä rakastit mua myös.
Vain me kaksi keskellä yötä,
valtatie, hyvää yötä.
Hyvää yötä.
Elämä on mitä on, kasa muistoja pohjalla laatikon tai tuoreet jäljet ensilumen peittäessä maan.