Kamaran tulinen pätsi on laavaa
yllämme taivas kuin lyijyä valuu
viimeisen taistelun kunniapaikalla
vartiojoukkue seisoo ja kaatuu
palavin vaattein ja halkeillein huulin
me hidasta tanssimme viimeistä virttä
kuinka on elävä suonissa veri
ja liekit kuin kylmää terästä
ja me mietimme keitä me varjot oomme
mitä täällä me palvelemme
kenen suojana seisomme valvoen
me ratsastajat kaaoksen
me laulamme pahoista teoista laulun
ja elämä edessä vähäksi käy
me laulamme tyhjistä vuoteista
paikoista joihin emme palanneet
ja kaikista synneistä raskaimmat
teemme kun emme tunne mitään
ja kaikista ihmeistä kaunein on
tahto ja luottamus rakkauteen
ja me mietimme keitä me varjot oomme
mitä täällä me palvelemme
kenen suojana seisomme valvoen
me ratsastajat kaaoksen
vain yksi yksityiskohta voi jäädä mieleen
jäädä mieleen koko elämästä
jokin valkea hehku päivän jo mentyä
jokin katse kumppanin
vain yksi yksityiskohta voi jäädä mieleen
jäädä mieleen koko elämästä
jokin valkea hehku päivän jo mentyä
jokin katse kumppanin
ja me nousemme kauneuden temppeleihin
ja me nousemme päivän jo mentyä
ja me nousemme suurelle vuorelle
ja me nousemme aina vaan