Sielussani
ei säveltä
ei sanoja
ei säettä
joka soisi
kuin lyyrat enkelten
Pilvet niin
alhaalla
valosta
ei tietoa
kai Jumala
on vain unta ihmisten
Tuoni täydessä tuvassa
näkee minut vain kun hakee uhriaan
olen kuun kuvastin järven pinnassa
joka airon vetoihin hajoaa
Unentakoja
Syntyjä
syviä
pahoja
hyviä
jyviä
tiedon täällä keräilen
Elo niin
onneton
uni on
loputon
kaunis ja
siitä tuskin heräilen
Täysillä päin hampaat irvessä
jotain kohti, joka on kuin satua
jonkun suuremman nimissä
joka on vain oman itsen hakua
Unentakoja