Heität hymyn kahvin sekaan
Katsot minua mutta et ajattele minua
Ja senkin teet tavan takia
Sanaa "me" ei koskaan
Tässä tarinassa
Se raahautuu vähän itsestäänkin
Vakava tarina minulle
Ja joskus toivoisin
Ettet olisi niin kuin olet
Vaan vähän aikuisempi
Vähän aidompi
Vähän enemmän minun
Vähän kiltimpi
Niin kuin minä haluan
Vähemmän etäinen meistä
Vähän rakastavampi
Jopa hymysi katoaa
Tylsyys, energian puute
Ei meitä enää tunnista, kadotamme itsemme
Askeliin, jotka eivät vie eteenpäin
Tässä tarinassa
Joka yhä luottaa sinuun
Vakava tarina minulle
Ja myönnän sinulle, että toivoisin
Ettet olisi niin kuin olet
Vaan vähän aikuisempi
Vähän aidompi
Vähän enemmän minun
Vähän kiltimpi
Niin kuin minä haluan
Vähemmän etäinen meistä
Vähän rakastavampi
Ja tunnustan sinulle, että haluaisin
Ettet olisi niin kuin olet
Vaan vähän rakastavampi
Koska jopa sielukin tietää
Ettei aina pysty olemaan yksin
Ja nyt se lentää pois