Se on varmaan kaatunut ja päänsä kolhaissut
sanoi päällikkö jostain ja näytti liian tyyneltä
ja tätä tyttöä ei tätä löydetä
ei mun asunnostain se vaati vailla kyyneltä
Se on se tyttö
se sama olkihiuksinen tyttö jota ei koskaan kuunneltu
se sama tyttö
se sama olkihiuksinen tyttö jonka perään ei koskaan huudeltu
Sen rannekellossa on lasi murskana
ehjät viisarit ovat silti viittä vaille viisi
ja kuolleen kasvoissa on jotain tuttua
jota kaipasit jo nuoren miehen unelmiisi
Se on se tyttö
se sama olkihiuksinen tyttö jota ei koskaan kuunneltu
se sama tyttö
se olkihiuksinen tyttö jota ei koskaan suudeltu