Tyhjä vuotees vierelläin
muistuttaa näin jälkeenpäin:
Sä mennyt oot ja tuskin taas
sua vierellein mä saan.
Sä menit toiseen vuoteeseen,
ja aloit kaiken uudelleen.
Vaikka tiesitkin sen koskevan
ja lopunkin murtavan.
Minne kulkisin?
Nyt tiedä en,
kuinka eteenpäin mä jatkaisin.
Kun tuulinen on päivä tää
ei vieläkään pois sula jää.
Sä menit toiseen vuoteeseen,
ja aloit kaiken uudelleen.
Vaikka tiesitkin sen koskevan
ja lopunkin murtavan.
Minne kulkisin?
Nyt tiedä en,
kuinka eteenpäin mä jatkaisin.
Kun tuulinen on päivä tää,
ei vieläkään pois sula jää.
Kuitenkin taas aikanaan
omat jalkani mua kannattaa.
Kun jaksaisin vain yrittää
ja nostaa taas pystyyn pään.