Makaan tässä, kaupungin unohdetussa ja yksinäisessä kolkassa
Ajan vankina, hitaasti hukkuen kyyneliin
Menen kotiin, en vain kestä tätä yksin
Minun pitäisi oikeasti olla sylissäsi, sylissäsi,
rakastamassa sinua, rakastamassa sinua
Tragedia, kun tunteet ovat kaikonneet
Etkä pysty jatkamaan, se on tragedia
Kun aamu itkee
Etkä tiedä miksi
Sitä on vaikea kestää kun kukaan ei rakasta sinua
Et ole matkalla mihinkään
Tragedia kun menetät kontrollin
Eikä sinulla ole sielua, se on tragedia
Kun aamu itkee
Etkä tiedä miksi
Sitä on vaikea kestää kun kukaan ei rakasta sinua
Et ole matkalla mihinkään
Yö ja päivä, sisälläni on polte
Polttava rakkaus, kaipaus joka ei anna minun olla
Vajoan enkä kestä tätä yksin
Minun pitäisi oikeasti olla sylissäsi, sylissäsi,
rakastamassa sinua, rakastamassa sinua
Tragedia, kun tunteet ovat kaikonneet
Etkä pysty jatkamaan, se on tragedia
Kun aamu itkee
Etkä tiedä miksi
Sitä on vaikea kestää kun kukaan ei rakasta sinua
Et ole matkalla mihinkään
Tragedia kun menetät kontrollin
Eikä sinulla ole sielua, se on tragedia
Kun aamu itkee
Etkä tiedä miksi
Sitä on vaikea kestää kun kukaan ei rakasta sinua
Et ole matkalla mihinkään
Tragedia, kun tunteet ovat kaikonneet
Etkä pysty jatkamaan, se on tragedia
Kun aamu itkee
Etkä tiedä miksi
Sitä on vaikea kestää kun kukaan ei rakasta sinua
Et ole matkalla mihinkään
Tragedia kun menetät kontrollin
Eikä sinulla ole sielua, se on tragedia
Kun aamu itkee
Etkä tiedä miksi
Sitä on vaikea kestää kun kukaan ei rakasta sinua
Et ole matkalla mihinkään