Sinun nimesi,
se on ihmeellinen sana,
kutsu joka kumpuaa esiin,
ja tuuleen kuiskinta
johtaa huuton
joka tunnustaa silmänräpäyksessä
yön
tuskastuttavan hiljaisuuden.
Sinun nimesi,
jota ääneni toistaa
ja jonka kaiku tuo takaisin,
pukeutuu sieluni hämmennykseen
ja minussa polttaa tuli
ja kaikki värähtelee minussa
siksi sydämeni ei tunne
lepoa.
Sinun nimesi
joka synnyttää riemun
jossa pelko viipyy,
se on tähti joka loistaa
yhdessä sydämeni taivaan kanssa
ja se opastaa
minut onnen
äkkijyrkkien polkujen läpi.
Sinun nimesi
hetkissä joissa varjo saapuu
luovuttaessa päivästä,
se muuttuu minulle
koruttomaksi rakkauden sanaksi,
ja tekee minusta
yön, sinun ja
nimesi vangin.
Sinun nimesi
repeää kuin lippu,
iskee kuin uhma
luvatussa maassa
haaveilijaan joka olen,
sillä se hulmuaa nyt
yhdessä taivaansinen kanssa
elämäni hetkissä.
Sinun nimesi,
jonka kirjoitan seiniin,
puihin, kaikkialle,
ja huudan talojen katoilla
tuulen kanssa niinkuin mielipuoli,
kun sinä olet käsivarsillani
tai kadonneena kauaksi minusta,
kokonaan poissa luotani.
Sinun nimesi,
se on ahdistava ääni
joka lepattaa ilmassa,
se leijuu ympärilläni,
se koskettaa minua ja puristaa minua,
ja riemu palaa takaisin
vereeni ja väärinpäin
oleviin ajatuksiini.
Sinun nimesi
huulillani ja ruumissani
muodostaa loppusoinnun toiveitteni kanssa,
se on hellä, se on kiihkeä,
se käskee mielinmäärin,
ja minä voin periksiantamatta
elää tai kuolla huomenna
nimesi vuoksi.