The Islander [Finnish translation]

Vanha mies merenrannalla päivän päätteeksi

Tähystää horisonttiin merituulet kasvoillaan

Myrskyjen koettelema saari, kaikki vuodenajat samoja

Maalaamaton ankkuripaikka ja nimetön laiva

Rannaton meri tuntemattomalle karkotetulle

Hän sytyttää merkkivalon, valon maailman laidalla

Näyttäen tietä, sytyttäen toivon heidän sydämiinsä

Heidän, jotka matkaavat kaukaa kotiinpäin

Tämä on kauan sitten unohdetulle

Valolle maailman laidalla

Horisontti itkee

Kyyneliä, jotka hän jätti taakse kauan sitten

Albatrossi lentää, saa hänet unelmoimaan

Ajasta ennen kuin hänestä tuli yksi näkymättömistä

Prinsessa tornissa, lapset pelloilla

Elämä antoi hänelle kaiken: universumin saaren

Nyt hänen rakkautensa on muisto, aave sumussa

Hän nostaa purjeet viimeisen kerran, hyvästellen maailman

Ankkuri veteen, merenpohja kaukana alla

Ruoho yhä jaloissaan ja hymy alla kulmien

Tämä on kauan sitten unohdetulle

Valolle maailman laidalla

Horisontti itkee

Kyyneliä, jotka hän jätti taakse kauan sitten

Tämä on kauan sitten unohdetulle

Valolle maailman laidalla

Horisontti itkee

Kyyneliä, jotka hän jätti taakse kauan sitten