Hän elää hämärässä ja varjoissa
Kylmiä kuin kiviset kujat
Hän näkyy sumeana ikkunassa
Alamaailman vanki
Hän katselee elämää synkkyydestä
Ystävät jotka hän menetti kuten rakastajansakin.
Se yksinkertainen elämä jonka hän kauan sitten tiesi
Ennen kirottua synkkää tuhoutumista
Ja jokainen kello on rikkinäinen
Ja jokainen askel toivoton
Elämää synkkyydessä
Ja päivät pitenevät
kunnes kukaan ei muista häntä
Eksynyt synkkyyteen
Hän laulaa laulun Kuulle
Yksinäisin laulu jonka koskaan tiedät
Ystävistä ja rakastajista jotka hän menetti
Elämästä ennen kun hän vaipui synkkyyteen
Hän katselee elämää synkkyydestä
Ystävät jotka hän menetti kuten rakastajansakin.
Se yksinkertainen elämä jonka hän kauan sitten tiesi
Ennen kirotun pimeää tuhoutumista