Kevään jälkeen pikkuhiljaa taas valo alkaa mussa toistumaan
Ja pimeys monivuotinen sisältäni ulos poistumaan
Mutta silti vähän pelottaa, et mikä seuraavaksi romahtaa
Ja miksi mä sain parantua, vaikka toiset jossain vaan katoaa
Vaikka tahdoin, vaikka toivon pääseväni täältä pois
Vaikka uskoin, etten koskaan tässä esimerkkinä nyt seisois
Mul on uusi pää ja tahto elää joka päivä vähän enemmän
Kiitos maailma, kiitos elämä, nöyrin terveisin mä
Kaikki arvet, mustelmat ovat elämämme kudelma
Mä en ajattele, että miksi pahuus just muhun kohdistettiin
Koska muuten se ois lentänyt kuitenkin jonkun toisen kotiin
Vaikka tahdoin, vaikka toivon pääseväni täältä pois
Vaikka uskoin, etten koskaan tässä esimerkkinä nyt seisois
Mul on uusi pää ja tahto elää joka päivä vähän enemmän
Kiitos maailma, kiitos elämä, nöyrin terveisin mä
Vaikka tahdoin, vaikka toivon pääseväni täältä pois
Vaikka uskoin, etten koskaan tässä esimerkkinä nyt seisois
Mul on uusi pää ja tahto elää joka päivä vähän enemmän
Kiitos maailma, kiitos elämä, nöyrin terveisin mä