Kun mä lausun, mä taidet teen,
päiväst toiseen, a-b-c
Sanat on mulle avain taiteeseen
jos elämä tappaa ja sama tie vie taivaaseen
Viel en mahtaile,
jos hiphop-tiede vie kielen mennessään
nii sit oon liemes
Se on pienest kii mut mitä voikaa menettää
kun et kaipaa tienestii eikä sen enempää
Se kuka löytää, se tietä etsii
Köyhät kuolee kun ei siedä heksii
Nuorena jos Tuonela odottaa nii vitut siit,
kuolema voi pokkaa mut kotootaa
Mä en lähe minnekkään, nostan käde,
seison pilven päällä, kaikki kimmeltää
Oon vuosien varrel varttunut,
arkeen tarttunut ja hankeen kaatunut
En oo saapunut kun mun ois pitänyt tulla
Taas astunut, ku piha on itänyt mullas
uudet kukat kukkimaan
Huominen tulee, ja se meit nussii taas
Siks mua ei kiinnosta päivänkakkarat,
eikä tappajat ketkä tippuu jakkaralt,
Se on ihan sama, ei mua nappaa paskan vertaa
Kaikki kaunis kuolla saa,
paskas verta, mä kuolaan taas,
kun mä syljen kyyneleet on suolasta,
elän synneis, hyvin menee, muuten vaan
mut tää yhteiskunta monen lusikkaa kuumentaa
Kertosäe:
Tahtoisin rakastaa tätä koko maailmaa,
mutta silti toisinaan maailma ei tahdo mua rakastaa
Mä tahtoisin rakastaa tätä koko maailmaa,
mutta silti toisinaan maailma ei tahdo mua rakastaa
En mä uskoss oo, mä vihaan politikkaa sekä uskontoo,
ja mä jumalaa pilkkaan
en mä tuskass oo, vaik humalaa kittaan,
dissaan pellei, kuka niist nyt piittaa
Ellei tuu mitään, nii ei mistään tuu mitään
Jengi sekoo lisää ja delaa itään,
Eliitti vaan selittää et kaikki on OK,
jos ei tuu credittii mistään niin laulaa koht KK
Joo joo, intti on jo käyty, mutkat vaan käteen
ja sotaan värväytyy
Ei kyl täyttyy ajatukset muust ku paskast,
jos täytyy ajaa päät ja nyt puuttuu rastat
Joutuu ajatella nää päivät selvinpäin,
porttiteoria vie aina herssiin päin
Mut se on viimenen askel, viimenen katse
se kuka miekkaan tarttuu, se miekkaan kuolee
Jos ei riitä rahkeet on syytä huolee
Douppi vie hengen mut jengi ryystää suoneen
Kun ensimmäinen lähtee toinen tulee peräst
Tai sit heräät huoneest kun maailma vetää sua nenäst
Kertosäe
Tahtoisin rakastaa tätä koko maailmaa,
mutta silti toisinaan maailma ei tahdo mua rakastaa
Tahtoisin rakastaa tätä koko maailmaa,
mutta silti toisinaan maailma ei tahdo mua rakastaa
Mä en usko joulupukkiin, enkä vihreisiin niittyihi
tai niihin liittyvii kukkiin
Kun kaikki on niin in niin miks mä olisin niin,
et tää on toisist kii, ota pointit siit
Ja jos et ymmärrä, voit sit moittii niit ketkä on ymmällään
tai sekaisin, yks vitun lysti sit kun napsahtaa
mä paan kaikki vittu penaliin
Mul on lipas että mitta täynnä
Ajatukset sekavii kun venaan himas hetken
mä näytän ja maisemat lyijyllä täytän
Oon haudankaivaja ja timanttikivi(?) laulaja,
vikatikki oli sikki ja se on seuraava
En oo seuraaja, vaan taitaja
Kun aika koittaa, mä oon vainaja
Aikajana on lyhyt, joten kaikki kuolee aikanaan
Toiset näppei nuolee kun ei aurinko ala paistamaan
En oo tyly eikä hymy tuo onnea
Kun elintaso on taas liian korkea
Velkakierteessä ei auta Nordea,
Mä oon PA, Mä konveen(?) maan
Näytän keskisormea, jos se ei jeesaa ollenkaan
Kertosäe:
Tahtoisin rakastaa tätä koko maailmaa,
mutta silti toisinaan maailma ei tahdo mua rakastaa
Tahtoisin rakastaa tätä koko maailmaa,
mutta silti toisinaan maailma ei tahdo mua rakastaa