tiedän että olen liian nuori
ja että sinulla on kiire
mutta sydäntäni painaa raskas taakka
en tahdo aikaa hukkaan heittää
yhtä kysyä jos saisin
missä olit silloin, jumalani
missä olit kun synnyin tappamaan
olenhan sentään ihminen
miksi minulla mieli aina on sinne missä on siemen kaaoksen
istu kanssani kiville rakkaani
anna kypärän kiertää
kuule kuinka sotilaat juovat vettä
ethän vuokseni kyynelehdi
olen aristokraatti
sydämeni särkyi kun synnyin
sydämeni särkyi kun synnyin tappamaan
olenko sittenkään ihminen
kun minulla on suunnaton kaipuu sinne missä on siemen kaaoksen
synnyin tappamaan
olipa kerran ihminen
joka oli minä ja sinä ja me ja te
ja niin kauniskasvoinen