Stadi on niin snadi, kun sä kesäyönä dallaat
Ytimes on pilkun jälkeen pimeintä
Poket tuntee mut nimeltä
Uneton Stadis, läpi yön ois bileitä,
Mut päätin jatkoilta livetä
Seison kellon alla, näyttäs viideltä
Aion dallaa himaan, en pidä kiirettä
Kirkon vierestä valitsen reitin pidemmän,
Ja kaupunki tuntuu pieneltä
Kortteli kerrallaan aavekaupungissa,
Luurit korvilla, tutuissa maisemissa
Kaikki ääripäät mun stadi sisällään pitää
Yö väistyy, aurinko alkaa lämmittää
Tutut kulmat, mihin ikinä käännynkään,
Ja tägit kertoo kuka käyny tääl
Niin, se on kaupunkikulttuurii
Ja mä oon kaupunkikulkuri
Stadi on niin snadi, kun sä kesäyönä dallaat
Hagiksesta Krunikkaan ja avaintasi mallaat
Himadörtsin lukkoon, kun se tuttu lehdenjakaja
Taas kuukausiliitteen stikkaa sun hupparin fikkaan
Mä oon niin himassa!
Käärö tuotiin kättärilt Kallion Karhunpuistoon
Sielt on mun ekat lapsuusmuistot
Ensimmäisen sukupolven paljasjalkanen
Stadilainen vuodest kasiyks alkaen
Budjannu eri huudeil, kaikkial kasvanu
Lähiöist keskustaan, koko kaupungin jannu
Frendei joka puolel, mestat jo sillon pienet
M-junalla Stadiin, piissei täynnä sillanpielet
Steissin kompassilta joka ilmansuunta
Enkä ikinä Stadista muuta
Vaikka kannettais pois, niin tänne palaisin
Tänne mä byggaan mun palatsin
Kotiansa ei kai voi saada tarpeeks
HKI, rannasta radanvarteen
Perillä, dörtsi kolahtelee takana
Enää hereil vaan minä ja lehdenjakaja
Stadi on niin snadi, kun sä kesäyönä dallaat
Hagiksesta Krunikkaan ja avaintasi mallaat
Himadörtsin lukkoon, kun se tuttu lehdenjakaja
Taas kuukausiliitteen stikkaa sun hupparin fikkaan
Mä oon niin himassa!
Helsinki! Mä oon himassa! Hei!
Stadi on niin snadi, kun sä kesäyönä dallaat
Hagiksesta Krunikkaan ja avaintasi mallaat
Himadörtsin lukkoon, kun se tuttu lehdenjakaja
Taas kuukausiliitteen stikkaa sun hupparin fikkaan