Palelee, palelee, palelee...
Joo mä kävelen eteenpäin näitä jäisii katui
Saa nenän vuotamaan, katkomaan luit
Pakkanen paukuttaa poikki vaik pampunkin
Aika joulupukin ja taskumatin
Talvi yllättää ain autoilijat
Ku törmäilee Toyotat, sitikat
Tätä tää on tääl Skandinavias
Ojas, ojas, ojas
On kylmä ja liukas
Litimärkää puuta ja rikkinäine kiuas
Muttei tuli oo niukas
Tää talvinen kansa on yllättävän sisukas
Menee duunii on pimee
Pääsee duunist on pimeämpää
Nopee kotiovest inee
Imee rommii, hunajaa ja limee
Kas, näät sun päiväuntas
Oot paremmassa paikas
Et enää ryve loskas
Ojas, ojas, ojas
Tulkoon vaik räntää, vettä ja lunta ja kääntyköö vaakatasoon
Sanon soronoo
Ennustakoon kylmintä talvea tuhanteen vuoteen
Sanon soronoo
Tulkoon vaik räntää, vettä ja lunta ja kääntyköö vaakatasoon
Sanon soronoo, soronoo, soronoo
Joo tien pääl taas
Ja yhtäkkiä on lunta maas
Ja se muistuttaa luistinrataa
Oltaspa karman kaa hyvää pataa
Ja päästäs turvallisesti perille
Tunnen lämmön tuulta
Vaikka joutuu pakkases kituuttaan
En voi näitä olosuhteita muuttaa
Toisin kuin asenteita
Tulkoon vaik räntää, vettä ja lunta ja kääntyköö vaakatasoon
Sanon soronoo
Ennustakoon kylmintä talvea tuhanteen vuoteen
Sanon soronoo
Tulkoon vaik räntää, vettä ja lunta ja kääntyköö vaakatasoon
Sanon soronoo, soronoo, soronoo
Joka ikinen päivä herään kylmyyteen
Puen villaa tuolini selkänojalta
Tänään talvi kuuluu aamuuni
Se on upea, tekee mieleni Lappiin
Tummia lintuja, tummia vaatteita
Ja tää kaupunki on yhtä harmaana kuin arki
Horisontissa siintää kaamos
Ja mä toteen itseni väsyneeksi
Näen valoo tunnelin päässä
Ethän saa mua eksyneeksi
Valkoisena puut, niin kuin luut
Lämpöisenä, kevät ain tuut
Se meni jo, silloin tajuut
Kun kävellään pääl, heikon jään
Tulkoon vaik räntää, vettä ja lunta ja kääntyköö vaakatasoon
Sanon soronoo
Ennustakoon kylmintä talvea tuhanteen vuoteen
Sanon soronoo
Tulkoon vaik räntää, vettä ja lunta ja kääntyköö vaakatasoon
Sanon soronoo, soronoo, soronoo
Palelee, palelee, palelee...