Silloin tällöin ajattelen aikaa, jolloin olimme yhdessä
Kuin sanoit, että tunsit itsesi niin onnelliseksi, että voisit kuolla
Kerroin itselleni sinun olleen oikea minulle
Mutta seurassasi tunsin oloni niin yksinäiseksi
Mutta se oli rakkautta ja se on kipu, jonka muistan vieläkin
Voit tulla riippuvaiseksi tietynlaiseen suruun
Kuten loppuun eroaminen
Aina loppu
Joten kun ymmärsit, ettei meissä ole järkeä
No, sanoit, että voisimme kuitenkin olla ystäviä
Mutta myönnän olevani iloinen, että se oli ohi
Mutta sinun ei tarvinnut sulkea minua pois,
Teeskennellä, kuin sitä ei olisi koskaan tapahtunut
Ja sitä, että emme olleet mitään
Enkä edes tarvitse rakkauttasi
Mutta kohtelet minua muukalaisen lailla
Ja se tuntuu niin karkealta
Sinun ei tarvinnut alentua niin alas
Saada ystäviäsi keräämään ennätyksiä
Ja sitten muuttaa puhelinnumeroasi
Veikkaanpa, etten edes muutenkaan tarvitsisi sitä
Nyt olet vain joku, jonka tunsin
Nyt olet vain joku, jonka tunsin
Nyt olet vain joku, jonka tunsin
Silloin tällöin mietin aikoja, kun ruuvasit minut
Mutta annoit minun uskoa, että se oli aina jotakin, mitä olin tehnyt
Enkä halua elää niin
Lukien kaikkia sanojasi
Sanoit voivasi antaa sen mennä
Enkä yllättäisi sinua roikkumasta jossakussa, jonka tunsit...
Mutta sinun ei tarvinnut sulkea minua pois,
Teeskennellä, kuin sitä ei olisi koskaan tapahtunut
Ja sitä, että emme olleet mitään
Enkä edes tarvitse rakkauttasi
Mutta kohtelet minua muukalaisen lailla
Ja se tuntuu niin karkealta
Sinun ei tarvinnut alentua niin alas
Saada ystäviäsi keräämään ennätyksiä
Ja sitten muuttaa puhelinnumeroasi
Veikkaanpa, etten edes muutenkaan tarvitsisi sitä
Nyt olet vain joku, jonka tunsin
Nyt olet vain joku, jonka tunsin
Joku...
Jonka tunsin
Jonka tunsin
Joku...
Nyt olet vain joku, jonka tunsin