Soittaja [Swedish translation]

Oon soittaja ja soitan mä hautaan

naimisiin

Jo aamulla ja pilven peittäessä hennon puun

En tahdo neuvojanne, tahdon soittaa vapaana

En muuta tahdo soitolla kuin kaiken unohtaa

En tahdo ruista puida enkä poimi pellavaa,

sillä käsi joka jousta ohjaa olkoon taipuisa

ei älkää mua kirotko, en ole laiskuri

mä ennen näen nälkää kuin soitan maksusta

En tahdo kääntää maata, enkä tahdo kirvestä,

vaan tuomen alla unelmoida kunnes ilta on

Ja aurinko kun laskee seison viulu kädessäin

Ja soitan kunnes polttavina loistaa silmänne

Minä soitan kun te rakkaimpanne maahan laskette

Koko surun soitan laulussani sanattomassa

Ja tuo musta siinä vierellänne, se on kuolemaa

Se tulvii surun virtanan tän viulun kielistä

Minä kuljen läpi laaksojen ja syksyn synkän yön

ja sadan piilun valossa mä laulun hulluna

Kun taivas tumma kaartuu yli metsälampien

niin huutaa säde ihmissielustaan

Vain kolme kieltä jäljellä, neljäs poikki on

Se katkennut vaikertaen on veljen haudalla

Vaan kuolemaan asti teitä mä seuraan laulaen

Ja kuolla tahdon soittoon ja nousta uudelleen