Kun oven sen viimeisen kerran suljin
Soi kitara murheissaan
Kun allapäin vaiti näin taas yksin kuljin
Soi kitara murheessa
Kun joskus soi se kirkkain kielin
Ja lauloi riemuaan
Niin nyt se voi
Murheisin mielin
Vain soida kaipuutaan
Kun en mä nää ystävää jota palvoin
Soi kitara murheissaan
Kun suljettiin ovi niin multa monin salvoin
Soi kitara murheessa
Kun joskus soi se kirkkain kielin
Ja lauloi riemuaan
Niin nyt se voi
Murheisin mielin
Vain soida kaipuutaan
Kun oven sen viimeisen kerran suljin
Soi kitara murheissaan
Soi kitara murheissaan