Hautaa kaikki salaisuutesi ihooni
Lähde viattomuutesi kanssa ja jätä minut syntieni luo
Ilma ympärillläni tuntuu yhä häkiltä
Ja rakkaus on vain valeasu sille joka muistuttaa taas vihaa
Joten jos rakastat minua, anna minun lähteä
Ja juosta pois ennen kuin tajuan
Sydämeni on vain liian pimeä välittääkseen
En voi tuhota jotain jota ei ole
Saata minut kohtalooni
Jos olen yksin en voi vihata
En ansaitse sinua
Voi, hymyni vietiin aikoja sitten
Ja jos muutun, toivottavasti en ikinä huomaa sitä
Minä yhä painan kirjeesi huuliini
Ja vaalin niitä osissani jotka nauttivat joka suudelmasta
En voisi elää elämää ilman valojasi
Mutta kaikki se revittiin paloiksi kun sinä kieltäydyit taistelemasta
Joten älä tuhlaa aikaasi, en välitä
Luulin tehneeni sen selväksi
Et voisi vihata tarpeeksi rakastaaksesi
Pitäisikö sen muka riittää?
Toivon vain ettet olisi ystäväni
Sitten voisin satuttaa sinua lopussa
En koskaan väittänyt olevani pyhimys
Voi, omani karkoitettiin jo aikoja sitten
Sinusta irti päästäminen vaati toivon kuoleman
Joten riko itsesi kiviäni vasten
Ja sylje säälisi sieluuni
Et koskaan tarvinnut apua
Myit minut pelastaaksesi itsesi
Ja en aio kuunnella syytöksiäsi enää
Sinä karkasi, etkä ole muuttunut
Enkelit valehtelevat pitääkseen kontrollin
Voi, minun rakkauteni rankaistiin aikoja sitten
Jos vielä välität, älä anna minun lähteä
Jos vielä välität, älä anna minun lähteä