kertosäe
Sä oot ihan liian skifii mulle
ei tää planeetta riitä sulle
sä oot ihan liian skifii mulle
rakkaus on tieteisjännäri sulle
ku sä oot vaa liian skifii
Outoja käänteitä, paranormaalii
ihme sääntöjä, mä haluun vaa normaalii
sano mulle, miten sä huitelet noin korkeel
sano mulle, miten sä aina tiedät missä mä meen
Mua vähä pelottaa, keskellä yötä sä tapitat mua
mua vähä pelottaa, niinku robottii ohjailet mua
joo, sä oot surullinen niinku minäki, se meitä yhdistää
joo, kyl mä tiedän että halusit hyvää
kertosäe
Ja ku sä kattelet tähtitaivaalle
sun puuttuvaa palasta sieltä haikailet
sun hima ei oo täällä, ei
sä pidät kaikki etäällä, joo
Mua vähä pelottaa, ihan niinku sut ois ohjelmoitu
mua vähä pelottaa, ja sä uskot että kaikki viel hoituu
joo, sä oot surullinen niinku minäki, se meitä yhdistää
joo, kyl mä tiedät että halusit hyvää
kertosäe
Tänä iltana haikeet hyvästit joudun jättämään
mä laukaisen sut parempaa onnea etsimään
tänä iltana raskain mielin tän joudun päättämään
maan pinnalle sulle vilkuttamaan jään
Ku sä oot vaan liian skifii
kertosäe