Tukka pystyssä katuja astelen,
on pillihousuni haaroista ratkenneet.
Ja parturikampaamo Lissu on hiukseni leikannut taas;
ne seisoo kuin järki kohden vastaantulijaa.
Kultasepän liikkeen eteen seisahdan,
näen porsaan suussa hopealusikan.
Näen rikkaat, jotka ostaa; se saa meidät unohtamaan,
että sulla ja mulla ois jotain parempaa.
Sinä ja minä liikennevaloissa,
sinä ja minä slummitaloissa,
sinä ja minä aamukasteessa.
Nyt tukka pystyssä katuja astelen,
on muistot mua liian kauan kiusanneet.
Näen sinut kahviloissa lipunmyyjänä tivolin,
on kaipaus saanut taas kaiken sekaisin.
On toivo kuin hyvä henki, se virtaa vaan,
se airottoman veneen saa liikkumaan.
Vene kohtaa aution saaren jota tuulet tuudittaa:
näin sinä ja minä taasen kohdataan...