Joka ei ole kokenut
rajatonta surua
ei näe kuin pilkahduksen
Ajasta...
Sen kulku raskas
Sataa lunta tai tuulee
Kaikkeus huokuu
muistuttaa poissaolostasi
Minne menenkin
Joka ei ole kokenut
arvaamattomien valtojen riepotusta
Joka ei ole mitään menettänyt
Ei tiedä tuskasta...
Ei enää voimia, lainkaan
Ei liioin Jumalaa, ei vihaa, mitä väliä
Ei enää hienoa, kun minulla on kaikki
Kipu... ja
Syvä pimeys
Jos olisin edes
nähnyt sinut vielä kerran
vaikka kaukaa
Pilven häivähdyksenä
Mutta sellainen on vain heille,
jotka pystyvät nousemaan,
keräämään "toivon".
Joista kerrotaan, kuinka he vuotavat verta
Ilman hyvästejä ja uskoa
Ja minä, miksi elän -
Kun minulle sanotaan että kuolen
Kun mikään ei enää liikuta...
Sydäntäsi...
Kaikki demonini
vihamielisimmät
Murtavat äänen
Herkimpien
Enkelieni, kaikkien,
Omistautuneimpien
Ja minä, outo, eksynyt morsian
Vajoan syvään pimeyteen...