"Pian sitten", sanoi Miilu
"Koko juttu minulle ei edes kuulu."
"Olen yksinäinen susi merien / aina ollut."
"Onko jotain vielä, mikä pitäisi tietää?"
"Jotain mikä pinnan alle jää / piiloon puheen / taidokkaan?"
Miilu lähti / sanomatta sanaakaan
Vaikka huusin perään / ei kysynyt: Mitä?
Alkoi selvitä
Sain sitä mitä tilasin
Epäilys täytti tuntilasin
"Yksityisasia" vastaus Masin / kun kysyin
Se kapteeni asteli hämyssä illan
Tavoitin sen alla komentosillan
Pyysin liittyä vähän hämilläin / seuraan
Se seisoi vaan / kuin toteemi
Kuunteli kuin / joku temppeli
Ja sitten meni vaan
Pitkin Kalman rantaa aivan
Livuimme kuin aaveet laivan
Meri ajaton isännän näki vaivan / armoton
Keräs voimaa avul`luoteen kylmin tuulin
Aallot yltyi raivoon lailla muulin
Kannen murskas meri, kuulin
Purjeet meni
Ainut / epäilijä pelastuin
Ainut / selvisin omin avuin
Laivasta hullujen uin