Shalalaa lyrics

Mies, joka kolhuista koottu on

ehkä jo lieneekin murtumaton.

Pienestä ainakaan kaadu mä en,

laulelen vain shalalalaa.

Kaulukset ylhäällä ja yhä ylpeenä

taas kaamokseen meen sisäiseen.

Tää ilkee ikävä on aina vierellä,

silti pimeyteen joskus reiän teen.

Se riittää mulle ja henkee saan.

Mies, joka varjoissa vaiti on,

salista surun sai aition.

Toivo on raskainta, unohdan sen,

laulelen vain shalalalaa.

Valosi kiusaa ja häikii mua.

Mun pimee kohta kai kutsuu sua.

Rinnassa tunnen vaik kuumotuksen,

laulelen vain shalalalaa.

Kaulukset ylhäällä ja yhä ylpeenä

silti pimeyteen joskus reiän teen.

Ja se riittää mulle ja henkee saan.

Pelannut väärillä korteilla,

hämärän häntä mun harteilla,

selässä kauneimman kärsimyksen

laulelen vain shalalalaa.

Mulle ei paikkaa oo taivaassa

Viimeinen kehto on vain maassa.

Nähnyt jo oon, mitä pelkäsin,

helvetin, hei shalalalaa.

Pelannut väärillä korteilla,

hämärän häntä mun harteilla,

selässä kauneimman kärsimyksen

laulelen vain shalalalaa.

Mulle ei paikkaa oo taivaassa

Viimeinen kehto on vain maassa.

Nähnyt jo oon, mitä pelkäsin,

helvetin, hei shalalalaa.