Kylätien baarit on auki
Särkyneiden unelmien hotellissa lauletaan
Karaokeillan isännän
Korvissa humisee raiteilta suistunut Satumaa
Mä kuljen pyörällä pakkastietä
Selässäni jumalten silmät
Sun luo halki pimeän
Olen päättänyt antaa kaiken
Kuluneen kipparitakin
Ja koko mun elämän
Mä oon mies, mä oon lapsi ja vanhus
Mä oon sielu, joka etsii kotiaan
Mä oon seitsemäs taivas ja maa, joka vajoaa
Mä oon viidennen linjan nainen
Joka viimassa pimeyttä janoaa
Kun sä kuulet sen fuugan soivan
Se on minä, joka hajoaa
Tämän kuluneen pressun alla
Tulevaa kevättä varten venettä hiotaan
En aio astua samaan virtaan
Löydän kirkkaan väylän uuteen maisemaan
Tunnetko usein tai koskaan
Että nahkasi alla outoja hahmoja kamppailee
Ja että sisälläsi eiliset näytelmät
Unesta todellisuuteen ja takaisin risteilee
Mä oon mies, mä oon lapsi ja vanhus
Mä oon sielu, joka etsii kotiaan
Mä oon seitsemäs taivas ja maa, joka vajoaa, vajoaa
Mä oon viidennen linjan nainen
Joka viimassa pimeyttä janoaa
Kun sä kuulet sen fuugan soivan
Se on minä, joka hajoaa
Se on minä, joka hajoaa, hajoaa
Se on minä, joka hajoaa, hajoaa
Mä oon mies, mä oon lapsi ja vanhus
Mä oon sielu, joka etsii kotiaan
Mä oon seitsemäs taivas ja maa, joka vajoaa, vajoaa
Mä oon viidennen linjan nainen
Joka viimassa pimeyttä janoaa
Ja kun kuulet sen fuugan soivan
Se on minä joka hajoaa