Juna vihelsi juuri pois Kouvolasta
ja se jyskytteli Kuopioon päin
vaunun sillalla yhtä tyttöstä
minä jututtamaan joutessani jäin
Niin hohtavat oli helmet niin kaulallaan sen
Ja punainen väri huulillaan oli luonnollinen
Kertosäe:
Niin kaunis oli ilma
mutta kauniimpi oli Hilma
niin hempeästi helmansa tuulessa liehui
Voi voi kun sais tuntea
nuo tuhannet tunteet
jotka silloin minun sielussani ailahteli
Kun juna tuli Kuopion asemalle
siinä sovittiin me niin
jotta puistoon sen suuren koivun alle
huomenillalla saavuttaisiin
Mutta Hilma, tuo Hilma ei tullutkaan
minä itsekseni vain sain jäädä odottelemaan.
Kertosäe