näin sivuillain kääntyän maailman ja jälleen kerran en unta saa.
ulos meen ja astun kadulle; tähtiin katson hiljalleen
muistan oikeudet jotka väärin tein, joten tän nyt teen
hei, hei. Ei oo paikkaa johon voi mä mennä en
on mielein mutainen ja raskas sydämein, näkeekö sen?
menetän suunnan ja se myös mut, joten täs se nyt on
ja mä lähetin miehet taisteleen, yks palas yöllä kertookseen
sanoi nähneensä vihollisen, sanoi sen olleen mun näköinen
Joten lähdin leikkaan itseäin, ja täs nyt oon
en pyydä enää toista mahdollisuutta
mä huudan niin kovaa kuin mä kykenen
anna mul syy, mut älä anna vaihtoehtoa
koska mä vaan tekisin, saman virheen uudelleen
ja ehkä jonain päivänä tavataan ja ehkä keskustellaan ei puhuta
älä pyydä lupauksii koska, ei oo sellaisia jotka pitää voin
ja heijastukseni mua inhottaa joten täs nyt oon
en pyydä enää toista mahdollisuutta
mä huudan niin kovaa kuin mä kykenen
anna mul syy, mut älä anna vaihtoehtoa
koska mä vaan tekisin, saman virheen uudelleen
en pyydä enää toista mahdollisuutta
mä huudan niin kovaa kuin mä kykenen
anna mul syy, mut älä anna vaihtoehtoa
koska mä vaan tekisin, saman virheen uudelleen
näin sivuillain kääntyän maailman ja jälleen kerran en unta saa.
ulos meen ja astun kadulle; tähtiin katson hiljalleen
nään tähtien putoovan
ja mietin vain, mitä väärää tein