Tänään taas vähän hankalampaa
olla tässä ja nähdä sut.
Se tyttö sun tukkaa kampaa.
Se on nätti ja meikannut.
Kun sä katsahdat minuun,
mä lasken silmät kämmeniin.
Ei, mä en anele, en kinuu.
Sä lähdit pois, siis olkoon niin!
Hän koskee sun niskaa
ja hymyilee.
Mä en kestäisi olla,
mitä mä teen?
Sul oli metalliketjussa heijastin,
ja mul oli sotkuinen tukka.
Ja maailma kuin siinä ei muita ois.
Nyt mä oon väsynyt, turta ja sekaisin.
Mä oon säälittävä rukka,
joka murheeseen uppoo, eikä pääse pois.
Mitä musta jää?
Kasa ikävää.
Samantekevää.
Viiniboolissa mustikoita,
mun suu on sininen.
Se tyttö kerää astioita.
Ja sanoo jotain,
mä vastaa en.
Sä tuut ulkoa sisään,
mä lasken silmät kämmeniin.
Vähän viiniä lisää.
Sä naurat, sanot "Juuri niin!"
kertosäe1
kertosäe2
Ja mä vähenen, palelen.
Mä haluun pois ja mä haluu en.
Ilman sua ei oo mua, ei ollenkaan!
Mikset sä?
Ja miksen mä?
Miksei enää ikinä?
Ja ulkona kaukana jäätyy maa.
Mitä musta jäljelle jää?
kertosäe2
Mitä musta jää?
Kasa ikävää.
Samantekevää.