Kun kuu pilvipeitteisenä yönä
Paistoi puiden latvojen yllä
Lauloit minulle kaukaisesta menneisyydestä
Joka sai sydämeni sykkimöön kovaa ja nopeasti
Nyt tiedän olevani viimein kotona
Tarjosit minulle kotkan siipeä
Jotta voisin aurinkoon liitää ja laulaa
Ja jos kuulisin pöölön huudon
Metsään lentäisin
Ja sen pimeydestä löytäisin sinut
Rakkautemme ei ole yksinkertaista
Tai totuutemme huojumatonta
Mutta kuin kuu vetää vuorovesiä
Sormemme koskettavat, sydämemme törmäävät
Olen kuunhenkäyksen viereltäsi
Olen kuunhenkäyksen viereltäsi
Olen kuunhenkäyksen viereltäsi