Tähän kuulee meren.
Se on nälkäinen kuin eläin.
Levoton ja elävä, tie kaikkialle.
Tähän kuulee meren,
rannan talon tuntumassa,
rakkaudesta kaukana
päivät pitkiä kuin yöt
Satanut jo monta päivää
raskasta ja kylmää, tasaista,
satanut kuin meren suojaan
kaikki vesi tahtoisi palata.
Pian valo värisee ja sammuu
puhe päässä taukoaa;
muistan kaiken tapahtuneen
kuin jonkun toisen tarinaa.
Kerto:
Anna minulle mitä tarvitsen
anna minulle, ota kipu pois
anna minulle mitä tarvitsen:
Anna unta näkijän
talo tuultenmurtajan,
revontulten repijän
ja taivaista-alas-astujan
Pää on raskas kantaa
kädet puutuneet.
Raskaampi vain hellyys
jota ei voi selittää.
Ei aika mene helminauhaan,
hyvin hetkin hyväiltävään,
se kuiluun mustaan pisaroi
ja maahan imeytyy.
Aallot seuraa aaltoja
ja rakkaus hautoo uniaan
tähän kuulee meren vielä
rannan hiekkaa hiovan
kuin hampaita tai veistä
hulluutensa suojassa
sadepeiton vihreässä kauheudessa
Kerto
Anna unta näkijän...