Meidän päivinämme elämme
Kuten aaveemme tulevat elämään
Heittäen lasia viljapellon variksille
Ja viikaten vaatteita
Kuten itsepäiset pojat kadun toisella puolen
Tulemme pitämään kaiken
Isoäidin aseen ja mustakarhun kynnen
Joka vei hänen koiransa
Kun sisar Lowery sanoo "Aamen"
Emme kuule mitään
Tina-autojunat vievät sen sanan,
Sen lentämään opettelevan linnun
Ja romahtanut talo tien toisella puolen
Se tulee pitämään kaiken
Morsiusharson1
Hukkaan heitetyn urheutemme ja häpeämme
Ja tulemme riisuuntumaan tulen tuhkien vierellä
Molempien herkät vatsat rautalankaan käärittyjä
Sitäkin enemmän pari vedenalaisia helmiä
Kuin tammipuu ja sen ylösnousemussaniainen
Meidän päivinämme sanomme
Mitä aaveemme tulevat sanomaan
Annoimme maailmalle mitä se piti hyvänä
Ja mitä me saimme?
Kuten itsepäiset pojat, joilla on suuret, vihreät silmät
Me tulemme näkemään kaiken
Syksyn lehtien arassa sävyssä
Ja haukan siivissä
Ja tulemme riisuuntumaan tulen tuhkien vierellä
Herkät vatsamme ovat rautalankaan käärittyjä
Sitäkin enemmän pari vedenalaisia helmiä
Kuin tammipuu ja sen ylösnousemussaniainen
1. kasvi