Laskin askeliasi
Siinä tanssissa, joka erottaa valintojesi välin
En ollut yksin
Kukkia lasket sormenpäilläsi
Jotka haastavat pimeyden sekä kärsimyksen
Mutta minua taas vetää puoleensa turmelus
Sitä keräännytään yhteen
Mutta voitko odottaa minua?
Ja tulen takaisin sinua kohti päivän valjetessa
Tunnustamani asia on vain tyhjyyttä minussa
Liiallisuuksilla, elän virheillä, sanasi lakina
Aavistuksenomaisena tunteena, me ei muututa
Huutomme kaatavat
Ne muurit elämästä, jota tykätään työntää syrjään
Kehojen rajat
Ne, jotka jakavat meidän temmellykset, ajatukset
Me rakastutaan kipuihin
Mutta surkeutemme vetää meitä puoleensa
Me tuhotaan yhdessä
Mutta voitko odottaa minua?
Ja tulen takaisin sinua kohti päivän valjetessa
Tunnustamani asia on vain tyhjyyttä minussa
Liiallisuuksilla, elän virheillä, sanasi lakina
Aavistuksenomaisena tunteena, me ei muututa