Hän oli vielä lapsi ja nukkui kun he tulivat,
mutta hän heräsi heidän laukauksiinsa.
Hän hyppäsi sängystä ja näki kolme meksikolaista
ja kuuli isän huutavan: "Juokse poika, juokse!"
Hän näki kuinka isä ja äiti ammuttiin
eikä voinut tehdä muuta kuin rukoilla ja huutaa.
He nauroivat pilkkaavasti, sitten ratsastivat pois.
Hän vannoi itselleen, ettei hän koskaan antaisi heille anteeksi.
(Kert.)
Oi Pistolero! Tiellä ei minnekään,
desperado Meksikosta, missä olet huomenna?
Oi Pistolero! Ja ratsastat läpi yön ja tuulen
Kuin kostava enkeli, mutta aivan yksin.
Kylä oli aivan hiljaa hehkuvassa auringossa.
Hän seisoi siellä yksin selkä seinää vasten.
Koston päivä oli tänään tullut.
Hän etsi kunnes lopulta löysi heidät.
Hän piti sombreroaan kumarassa
ja hänen pikkusikarinsa oli sammunut.
Kolme meksikolaista eivät tunnistaneet häntä.
Silloin nosti Pistolero hitaasti kätensä.
(Kert.)
Oi Pistolero! Tiellä ei minnekään,
desperado Meksikosta, missä olet huomenna?
Oi Pistolero! Ja ratsastat läpi yön ja tuulen
Kuin kostava enkeli, mutta aivan yksin.
Pistole- Pistolero! Näytä pirulle compañero,
että olet vahvempi kuin hän.
Pistole- Pistolero! Ratsasta vaan compañero,
unelmasi perässä.
He seisoivat hänen edessään ja hän näki heidän silmänsä.
Silmät, joita hän ei ikinä elämässään unohtanut.
Siellä hän oli, kun hän kuuli isän äänen:
"Poikani, lopeta! Olet vihannut liian kauan."
Hän työnsi pistoolin takaisin koteloon
ja nousi hevosensa selkään, sillä jahti oli ohi.
Hän potkaisi ratsua kannuksilla ja ratsasti kuin hullu
Yksin hehkuvaan aurinkoon.
(Kert.)
Oi Pistolero! Tiellä ei minnekään,
desperado Meksikosta, missä olet huomenna?
Oi Pistolero! Ja ratsastat läpi yön ja tuulen
Kuin kostava enkeli, mutta aivan yksin.
Pistole- Pistolero! Näytä pirulle compañero,
että olet vahvempi kuin hän.
Pistole- Pistolero! Ratsasta vaan compañero,
unelmasi perässä.