Pukumiehet mustissa autoissaan
Istuvat konjakit rinnuksilla
Puhuvat sellaista suomea jota ei
Ymmärretä selkosilla Metsässä kirotaan: herra on herra
Ja työmies on työmies aina
Herrat puhuvat paskaa ja työmies
Juo kossun lauantaina
Herran pelko on viisauden alku
Näin meille opetettiin
Pureskelematta se nieltiin ja samalla
Ajattelu lopetettiin
Päät kolisevat tähtiin
Jalat ovat maasta irti
Sama pintaliito silti
Tuntuu kuin ois piru irti
Täällä pieni ihmisparka
Ottaa turpaan maailmalta
Aina uudestaan ja silti
Juhlii kuin ois piru irti
Miehet lihovat, naiset laihtuvat
Siitä näkee että nousussa
Elää kansamme ja pian
Rimpuilee paska housussa
Pidämme turpamme kiinni
Vaikka tiedämme tämän ja silti
Itseksemme kiroamme:
Kuka päästi pirun irti?