Pihlaja - Picasso

Tunnen sun silmät

Ne on pinttynyt mun peiliin,

herään siihen tunteeseen öisin

Miten mä saan sut katoomaan?

Kuulen sun äänen

Se kaikuu pitkin seinii

Sormet, jotka hivelee mun reisii

Miten mä saan sut katoomaan?

Sä taiteilit sun ties mun pään sisään kuin Picasso

Mut ennenku tuun hulluksi, saat lähtee millo tullutki

Mä maalaan sun päälle

Mä huudan ja mustalla sotken sun naaman

niin kauan ett tänne, ei jää susta jälkeekään

Mä maalaan sun päälle

ja parvekkeel poltan sun röökit ja vaatteet

Kunnes tänne, ei jää susta jälkeekään

Niinku Jackson Polokin numero viis

Oot kaunis, mut en saa susta koskaan kiin

En tiiä mitä meinaat

Kaikki on vaa mulle mustavalkosta

ku koitan puhua sä alat vähentää su vaatteita

Saat musta otteen, taas

Sä jätät sun tuoksun, kun sä lähdet menemään

Se pysyy täällä päivii

Miks lähin sun kaa leikkii?

Mä maalaan sun päälle

Mä huudan ja mustalla sotken sun naaman

niin kauan ett tänne, ei jää susta jälkeekään

Mä maalaan sun päälle

ja parvekkeel poltan sun röökit ja vaatteet

Kunnes tänne, ei jää susta jälkeekään

Mä maalaan sun päälle

Mä huudan ja mustalla sotken sun naaman

niin kauan ett tänne, ei jää susta jälkeekään

Mä maalaan sun päälle

ja parvekkeel poltan sun röökit ja vaatteet

Kunnes tänne, ei jää susta jälkeekään

Mä maalaan sun päälle...