Laatikot! Lattiat! Ovet!
Lähtee!
Tääl' asutaan, koti monen sukupolven
Soi täällä laulutkin, aivan omas' rytmissään
Tää on mun perhe, kuin tähdet avaruuden
Ja jokainen luo ympärille säihkettään
Vou, määrätä Abuela yksin voi
Vou, hän kauan sitten meidät tänne toi
Vou, ja siunaukset vuosittain kasvoi
Niin paljon kaikkee mitä kertoo viel' voi
Tää tässä on perhe Madrigal
Ja tää koti perheen Madrigal (joo, matkaan vaan!)
On joukko tää vaan niin fantastinen ja maaginen
Mun perhe on perhe Madrigal
- Voi jukra, ne on ne!
- Mitkä niiden lahjat on?
- Kuka on niin kuin kuka?
- Ottakaa nyt vaan ihan rennosti
- On täysin mahdotonta voida ottaa rennosti!
- Kerro kaikki! Mitkä sun voimat on?
- Kerro, mitä kukakin osaa tehdä!
- Ja ton takia kahvi ei sovi lapsille
Mun Tía Pepa, sen tuuli käskee säätä
Jos hermostuu, niin no, sehän tietää myrskyjä
Mun Tío Bruno (me ei mainita Brunoo!)
Se tulevan kai tietää, mut katos' yllättäin
Ou, mun äitini Julieta vuorostaan
Vou, se ruuallaan voi kaiken parantaa
Vou, on reseptit sen taikaa oikestaan
Vaikuttavaa, mut mulle arkee vaan - äiti!
Tää tässä on perhe Madrigal
Ja tää koti perheen Madrigal (hei, väistäkää!)
On juttu melkoisen fantastinen ja maaginen, mut -
Mun perhe on perhe Madrigal
Nää rakastumaan sai perhe Madrigal
Nyt osana on perhettä Madrigal
Siis, Tío Félix nappas' Pepan ja mun isäni Julietan
Ja niin, Abuelasta tulikin Abuela Madrigal (just niin, just niin)
(Abuela:)
Tahdomme auttaa ystäviämme
Ja ihmeen ansaita, jonka me saimme
Kylämme kasvaa, maailma rullaa
Mut työtä tehdä täytyy, ett' ihmeliekimme loistaa
Ja uudet sukupolvet saa ihmettämme näin toistaa
- Hei, kuka on sisko ja kuka serkku?
- Niitä on niin monta!
- Miten sä pysyt kärryillä?
- No niin, no niin, no niin, no niin!
Niin monta lasta meit' on, joten vettä myllyyn!
Tiiättekö miks?
Koska vuorossa on lastenlapset! (lastenlapset!)
Serkku Dolores, kuulee se kaiken
Camilo muuntuu, Antonio lahjansa pian saa
Mun isosiskot — Isabela ja Luisa
Vahva ja kaunis, kuin kukka konsanaan
(Isabela...) kylän täyttää hän kukillaan
(Isabela...) kultatyttö, tosiaan
(Luisa, Luisa, Luisa!) Ja Luisa vahva on
No, ulkomuoto sen kertokoon
Tälläinen on perhe Madrigal (vou...)
Nyt tunnet sä perheen Madrigal (vou...)
On joukko tää vaan niin fantastinen ja maaginen (vou...)
Just sellainen on tää perhe Madrigal
- Adiós! Uh...
- Mut, mikä sun lahja on?
- Hah
Mua taitaakin kutsuu jo perheeni Madrigal (vou...)
Mut nythän te tunnette perheen Madrigal (vou...)
Tän pitänyt ei olla autobiograafinen (vou...)
Siis kerrataan vielä perhe Madrigal
Lähtee!
(Mut entäs Mirabel?)
On ensin Abuela, sitten Tía Pepa, se komentaa säätä
(Mut entäs Mirabel?)
Mama Julieta voi parantaa päätä, riittää yks arepa
(Mu entäs Mirabel?)
Papa Agustín, niin kömpelö kyllä, mut kiltti
(Mut entäs Mirabel?)
Hei, sä halusit tietää, keitä ne on, mullon nää siskot ja serkut ja
(Mirabel?)
Mun primo Camilo, sut hymyilemään tahtoo saada vaan
(Mirabel?)
Mun serkku Dolores, voi kuulonsa virittää minne vaan
(Mirabel?)
Täs herra Mariano, joka naimisiin mun siskon kanssa tahtoo
(Mirabel?)
Mut onhan sen primadonnahomma vähän outo, unohda, hei, toi ja-
Moi, mun tästä jatkettava on!
(Mirabel?)
Mun perhe on huikee (Mirabel?)
Ja kuulun mä siihen myös (Mirabel?)
Eli...
- Mirabel!