Katson kasvoja, terävää leukaa
Kohti taivasta, ylimielisyyttä
Se pettää helposti lähintä ystävää
Ei hukattua hetkeä, ei seurausta
Kierros alkaa taas, pois sinusta
Petos vetää meitä sisään, pois sinusta
Pois sinusta, pois sinusta…
Imitaatio, vale
Nätti väärennös, mutta jäljitelmä
Tyhjä ruumis taiteilijan takana
Onko jälkeäkään viattomuutta?
Joten miten kuvaat tunnetta?
Juoni on tuotu, totuus on taivutettu
Ja tyrmistykseksemme he ovat tietämättömiä
Mitä enemmän keksimme, sitä enemmän se sopii
Tämä ei tunnu oikealta
Tuntuu kuin kaikki olisi entistä kauempana
Kuollut kuin yöelämä, jälkiviisaus, katsoa toista virhettä
Et koskaan tunnu oikealta, pitkät yöt
Joiden jälkeen tulee päivä
Kalpea kuin katuvalo, puhtaan valkoinen
Pesee värin pois