Pelkoa, sairautta kun kerta on liikaa
Ei tunnetta minussa ja kosketus tappaa
Valon tiellä mustempaa kuin tiedettiin
Paha sisällä, montako kertaa kuolemma vielä
Ennenkuin löytää takaisin
Matkojen päässä puhtaalta tieltä
Hymyillen petän itsenikin
Kuoren alla inhoa kun saarretaan nurkkaan
Alaston ja valmiina ottamaan vastaan
Kun kerta toisensa jälkeen kaatuu kuitenkin