Nummela lyrics

Nämä kadut kaupungin,

huvilat ja puutarhat

Kävelytän koiraa ja mieleen palaa

vuodet parhaimmat

Tuosta ojasta me silloin

fillareita naarattiin

Jälkeen vedonlyönnin

jossa jälleen hulluus punnittiin

Koulussa kavereiden

kanssa me tytöt jaettiin

Ne kiljui välitunneilla kun

niitä takaa ajettiin

Ja kun faijan bändi soitti

vein kaikki katsomaan

Kuunnellessain tunsin poltteen

- mun piti päästä soittamaan

Mun täytyy kävellä näin

Mun täytyy kävellä näin

Kun jotain herää sisälläin

Minä olin kahdentoista

kun me maalle

muutettiin ja vain

vuotta vanhempana katsoin

kun faijaa haudattiin

Mutsille jäi neljä lasta,

uusi talo velkoineen

Mutta jotenkin se selvis

- elämä alkoi uudelleen

Me silloin kavereiden

kanssa tämä puisto

vallattiin meidän

mopot kulki kahtasataa,

tuon sillan kaiteilla

käveltiin ja me tiedettiin

miten koko kylän

katuvalot saa sammumaan

Aloin kirjoitella lauluja,

ne käsittelivät kuolemaa

Mun täytyy kävellä näin

Mun täytyy kävellä näin

Kun jotain herää sisälläin

Löysin elämäni naisen ja

me yhteen muutettiin

Olin kakskytviis kun sanoin:

"Please, eikö mentäis naimisiin?"

Nyt meil on omakotitalo,

vaimo työkseen opettaa

Minä nukun päivät ja valvon yöt

- nää biisit pitää kirjoittaa

Koiran kanssa joskus

myöhään harjulle me kiivetään

Ja sieltä käsin katsellaan

nukkuvaa Nummelaa

Ja mä kelaan että kaikki

taitaa olla kohdallaan

Mä taidan kuulua tänne...

Mun täytyy kävellä näin

Mun täytyy kävellä näin

Kun jotain herää sisälläin