On paikka kuulu kurjuuden,
talo nousevan auringon.
On turmellut mun ëlamäin,
talo nousevan auringon.
Mun äiti neuloi vaatteeni,
hän syntiin langennut ei.
Mun faija - hän sai tuomion
ja tiensä tyrmään vei.
Kai ainut minkä tarvitsi,
oli korttipakka vaan.
Sai tyydytyksen parhaimman
vain juopotellessaan.
Oi äiti, kerro lapselles
että tieni väärä on,
kun turhaan heitin nuoruutein
taloon nousevan auringon.
Olen monta kertaa paennut
ja luullut päässeeni pois.
Nyt matkaan sinne takaisin,
eikä kukaan auttaa vois?
Niin, on paikka kuulu kurjuuden,
talo nousevan auringon.
On turmellut mun elämäin,
talo nousevan auringon.