Jos rakkaus onkin sodassa, niin
Minä en mene, minä en mene
Poimimaan kukkaa metsän perukoille
Jos rakkaus onkin sodassa, niin
Me emme mene, me emme mene
Poimimaan kukkaa metsän perukoille
Ehkä siellä maa on hedelmällistä niin
Että sieltä voisi poimia himorakkautta
Ehkä siellä ilma on hienovaraista niin
Että sieltä voisi vohkia värerakkautta
Ikään kuin jonkin käytävän päässä seisoisi
Ikään kuin meidän silmämme eivät aukeaisi
Nyt kun on tullut ilta, kuka tietää
Mihin paikkaan me mennään vielä
On ihan selviö, että minä en mene
Poimimaan kukkaa metsän perukoille
On ihan selviö, että me emme mene
Poimimaan kukkaa metsän perukoille
Enkä välitä vaikka kituisin, mikäli se
Merkitsee hymyjenne maistamista
Enkä välitä vaikka kuolisin, mikäli se
Merkitsee pahimman pois ajamista
Ikään kuin jonkin käytävän päässä seisoisi
Ikään kuin meidän silmämme eivät aukeaisi
Nyt kun on tullut ilta, kuka tietää
Mihin paikkaan me mennään vielä
On ihan selviö, että minä en mene
Poimimaan kukkaa metsän perukoille
On ihan selviö, että me emme mene
Poimimaan kukkaa metsän perukoille