Kirves, pullo ja köysi
Tunne, ettei ole enää toivoa
Ajatus suuresta tuntemattomasta
Ja sen kohtaamisesta yksin
Pimeä, hiljainen ja kylmä
Tunne, että olen tieni päässä
Kyllä, vietän viimeiset hetkeni näiden asioiden parissa
Ja tuuli puhaltaa sydämeni läpi
Vavisuttaa minua viimeisen kerran
Nyt kun kurkotan pimeään
Siellä ei ole ketään
Miksi sen piti olla meille niin vaikeaa
Elää elämiämme
Jälleen hapuilen pimeään, epätoivossa
Epätoivo ja lumi
Tunne siitä, että olen vihdoin palannut kotiin
Melankolia ja kuoppa
maassa on niin kova ja kylmä
kertosäe:
Ja tuuli puhaltaa sydämeni läpi
Vavisuttaa minua viimeisen kerran
Nyt kun kurkotan pimeään
Siellä ei ole ketään
Rakkautesi minuun, rakkauteni sinuun
Asiat jotka jotenkin onnistuimme kadottamaan
Jäljellä on enää säälimätön tuuli
Puhaltaen suoraan lävitsemme
Se jäädyttää sydämeni, epätoivoisen sydämeni (3x)
Kun ajattelen, että me molemmat kuolemme yksin
kertosäe