My Selene [Finnish translation]

Öistä runoutta:

Pukeutuneena valkoisimpaan hopeaan hymyilisit minulle

Joka yö odotan suloista Seleneäni

Mutta silti...

Yksinäisyys on ihollani

Elämä, joka on sidottu todellisuuden kahleisiin

Antaisitko minun olla Endymionisi?

Minä

kylpisin kuunvalossasi ja uinuisin rauhassa

suudelmasi lumoamana ikuisessa unessa

Mutta kunnes liitymme yhteen

Elän sitä yötä varten

Odottaen hetkeä

Kun kaksi sielua kietoutuvat toisiinsa

Uuden aamun koittaessa

Toivoni on mennyttä

Varjot haipuvat pois

Mutta olen ikuisesti varjossa

Ilman sinua...

Tyyni ja hiljainen taivas

Kuunsäteet tanssivat vuoroveden kanssa

Täydellinen näky, jumalallinen maailma

Ja minä...

Yksinäisin lapsi maailmassa

Jatkuvasti odottaen, etsien säkeitäni

Olen edelleen yksin yön sydämessä

Makaan hiljaisena hymy kasvoillani

Ulkoasu harhauttaa ja hiljaisuus pettää

Minun odottaessani aikaa

Kun unelmani käy toteen

Aina poissa näkyvistä

Muttei koskaan poissa ajatuksista

Ja vähenevän kuun alla

Kaipaan edelleen sinua

Yksin valoa vasten

Olenko itse yksinäisyys

Lopulta olen unelmani orjuuttama

Lopulta ei ole sielua joka vuodattaisi verta vuokseni

Piiloutuneena päivänvalolta olen suljettuna luolaani

Vankina unessa joka on hiljalleen muuttumassa painajaiseksi,

jossa olen ypöyksin

Elämä on anteeksiannettava kun olet vain unta,

kirja on yhä avoinna, sen sivut yhtä tyhjiä kuin minä

Takerrun toivoon joka on haihtumassa

Yritän hajottaa vihaamani yksinäisyyden

Mutta kunnes liitymme yhteen

Elän sitä yötä varten

Odottaen hetkeä

Kun kaksi sielua kietoutuvat toisiinsa

Uuden aamun koittaessa

Toivoni on mennyttä

Emme tule ikinä tapaamaan

Vain kärsimys ja minä

Tämä on viimeinen kutsuni

Minun iltahämäräni

Hukkuen aikaan

Muutun yöksi

Uuden päivän valossa

Haihdun pois

Todellisuus haavoittaa syvään

Vuotaisitko kanssani verta

Seleneni