Niin monta tietä juoksee
niin moneen kaupunkiin,
niin monta Vilijonkkaa
sanoo hei ja näkemiin.
Monia asioita
en saata ymmärtää,
että eräät kasvaa kasvaa,
pieniksi toiset jää.
On tuolla viti
ja täällä piki
ja ero suuri
on mollin duurin
ja siskon veikon
ja kahden peikon
ja ein ja jaan...
Olen peikko pelkkä ja arvelen,
että olen turhan pienikokoinen
tähän maailmaan.
Minä ruohoon painan pääni,
tassun oikaisen,
auringon kultahehkussa
jää aprikoiminen.
Näin helteellä voi tuumiskelu
hiukan rasittaa.
Mutta joku jos on viisaampi,
hän tuumiskella saa,
kun aalto huiskii
ja tuoksuu, kuiskii
ja päivän vapaan
saan peikon tapaan
ties mihin huviin -
mutta jääköön kaikki
uin unikuviin.
Olen peikko pelkkä ja kaltaisesi.
Maa, ilma, vesi
kotimme on.