Mä en yleensä tajua
Mitä mulle koitetaan sanoa
Eikä oo mitään hajua
Onko joku mulle oikea
Kun katsetta muihin välttelee
Ei voi seuralla leveillä
Ja kun puhuu sitä kävelee tutulla veitsen terällä
En osaa nauraa, kun sitä toivotaan
Oon kivi erämaan
Kun mua käsketään itkemään
Mua ei saa muuttumaan
En minä eikä muut
Mut joskus vielä puolimatkaan vastaan tuut
Mä jään sua oottamaan
Tähän minne kaikki päättyy aikanaan
Mä en yleensä halua mennä
Enkä takaisin puhua
Mitä yritän padota
Onko mulla lopun pelkoa?
Kun kaikkea kaukaa katselee
Ei ensimmäisenä sokeudu
Mutta sekään ei hyvää tee
Jos ei koskaan vapaudu
En osaa nauraa, kun sitä toivotaan
Oon kivi erämaan
Kun mua käsketään itkemään
Mua ei saa muuttumaan
En minä eikä muut
Mut joskus vielä puolimatkaan vastaan tuut
Mä jään sua oottamaan
Tähän minne kaikki päättyy aikanaan
Miten sä voit?
Ihan hyvin kai
Näytät siltä, kun oisit jotenki
Miten sen sanois, pihalla
Aijaa, okei tota aha
Miten sä voit?
Pitää mennä
Nähdään taas
Hymyile vähän
Joo just noin
Joo sori tai siis
En tiiä mitä sanoa
Tähänkään
Mua ei saa muuttumaan
En minä eikä muut
Mut joskus vielä puolimatkaan vastaan tuut
Mä jään sua oottamaan
Tähän minne kaikki päättyy aikanaan (x2)