[Kertosäe, Aapo:]
Hämmentyneenä mietin, miten mietin.
Vastaus on ihan nurkan takana,
mutta käänsin katseeni ja kiersin.
Kyllä mielelläni,
kerron mitä mul on mielelläni.
Ajatuksenjuoksu on nopeeta,
nyt nousen sen yläpuolelle
ja juoksen vielä nopeempaa.
[Aapo:]
Mä tiiän että ihmisen mieli on looginen.
Kerron miten se toimii,
ku pääsen läpi näitten koodien.
Tullu kamppailtua näitten kimpussa
niin kauan et on tullu harmaita hiuksia.
Muttei vastausta vaan pieniä palasia,
joista syntyy kokonaisuuksia valtavia.
Haluan tietää missä niksahukset on vakavia,
ysimillisen ohimollasi lataavia.
En haluu alakaa pelekäämää ommaa päätä,
siks haluan löytää mekanismin sen sisältä.
Oikotie siihen miten voisin vaikuttaa,
mistä suunnasta kattelen maailmaa.
Ja mikä tekkee susta sut,
ei varmaa ainakaa sun henkilötunnus
tai materiasuuruus,
Ei samaan lauseeseen mahu
omaisuus ja arvokkuus.
[Kertosäe, Aapo:]
Hämmentyneenä mietin, miten mietin.
Vastaus on ihan nurkan takana,
mutta käänsin katseeni ja kiersin.
Kyllä mielelläni,
kerron mitä mul on mielelläni.
Ajatuksenjuoksu on nopeeta,
nyt nousen sen yläpuolelle
ja juoksen vielä nopeempaa.
[Tatu:]
Kiekko täytee ilimaa,
teen pääni kanssa sovinnon.
Mieltäni mietin, keho rääkkää sieluaki,
koti on.
Täs on tapeltu, sammakot suusta nakeltu
ja nähty ettei riehumisel luottamusta rakennu.
Viestit ei välity, syntyy väärä käsitys
ja mikä vaan vaihtoehto
on parempi ku hävitys.
Nään itteni läpi ja hyvä niin.
Joskus on pakko pysähtyy vaan nojailee pysäkkii.
[Jöse:]
Turtunu mieli, mul on solomussa kieli,
läpi sokkelon selevittää koitan tieni.
Ahas mieli koettaa rikkoa rajoja,
koettaa varoa, ettei tajunta hajoa.
Mielenvikasii, ku mielet on likasii,
niin tunteet on irrallisii ja pinnallisii.
Uuelleeasennus se hyvän ollon takkaa,
että mul on keho ja mieli täällä vakkaa.
[Kertosäe, Aapo:]
Hämmentyneenä mietin, miten mietin.
Vastaus on ihan nurkan takana,
mutta käänsin katseeni ja kiersin.
Kyllä mielelläni,
kerron mitä mul on mielelläni.
Ajatuksenjuoksu on nopeeta,
nyt nousen sen yläpuolelle
ja juoksen vielä nopeempaa.
[Ailu:]
Voinhan mie kertoo,
mitä mieltä mie oon mielestäni.
Mutta kieli on henkilökohtanen
se kieltää mielessäsi,
mitä kerron mielestäsi.
Mieles kieltää totuutta,
vaikka se on vieressäs,
et tiedä sitä tietäväsi.
Mietipä siellä pienessä päässäsi,
mikä on pielessä.
Siis pietää se omana tietonas,
löydät mikä on tiedettävin-tä-häh?
Mitähän sitä pitäs pistää itämään?
Ikävä lisätä mitään mitä sinun pitäs ite
oivaltaa, alkaa ittestäs pitämään.
Ikävä maailmaa ja ruumiiseensa,
sisällä mielessänsä.
Ikänsä erottelee,
ei kerro kellekään mitään.
Aivorakenteist helvetti pelkona,
vankina pitää.
Vartijamatkija jakaa maailmas kahtia,
toisella puolella toiveet:
kolikos voimaa ja mahtia.
Jokanen toistaa toisiltaa otettuu,
vaikka vois loistaa, roihahtaa,
ei vaan löytää kehosta voimat lentoon.
[Kertosäe, Aapo:]
Hämmentyneenä mietin, miten mietin.
Vastaus on ihan nurkan takana,
mutta käänsin katseeni ja kiersin.
Kyllä mielelläni,
kerron mitä mul on mielelläni.
Ajatuksenjuoksu on nopeeta,
nyt nousen sen yläpuolelle
ja juoksen vielä nopeempaa.